Mithrandir Kennel

Canis Mythoksen järjestämä Koirien kieli ja käyttäytyminen seminaari 23-24.10.2004

Susikuiskaajaksikin tituleerattu Runar Naess on norjalainen susitutkija, joka on saanut oppinsa alalle etupäässä Amerikassa. Hän on pulloruokkinut ja sosiaalistanut susipentuja useissa eri eläinpuistoissa. Hän on nykypäivänä monien Eurooppalaisten ja Yhdysvaltalaisten eläintarhojen neuvonantaja susiasioissa. Runar on hyvin tunnettu luennoija koko maailmassa. Hän työskentelee paljon myös koirien kanssa ja opettaa koulutusohjaajia suurimmissa kouluissa Norjassa ja Tanskassa. Runar kasvattaa rhodesiankoiria (1-2 pentuetta vuodessa) ja hänellä on myös kaksi saksanpaimenkoiraa.

Runar alkoi työskentelemään susien parissa kokopäivätoimisesti vuonna 1995. Hän aloitti Battlegroundin susipuistossa, jossa hän työskenteli vuosina 1995, 1997, 1998, 1999. Vuosina 1999-2000 Runar työskenteli Candy Kitchenin susien pelastusfarmilla, jossa elää niin puhtaita susia kuin koirasusiakin. Runar on myös auttanut perustamaan Englantiin susipuiston noin neljä vuotta sitten. Hän on seurannut myös luonnonvaraisena elävien susilaumojen jälkiä ja elämää sekä Norjassa, että Yhdysvalloissa.

Lisää Runarista ja hänen työstään voit lukea Alpha Gruppenin kotisivuilta, joka on Runarin muutama vuosi sitten perustama yhdistys. Sivut löytyvät täältä.

Lauantain ohjelma:
Koirien ja susien kommunikointi (kehonkieli)
Muut aiheet:
Erot koirien ja susien välillä
Pentujen kehittyminen (sudet ja koirat)
Kasvattajan vastuu tasapainoiselle pennun kehittymiselle

Sunnuntain ohjelma:
Lauman rakenne ja dynamiikka susi- ja koiralaumassa, sekä miten ihmiset vaikuttavat tähän
Johtajuus - kuka on johtaja - ja miksi?
Aggressio - Mitä, miksi ja miten aggressiota tulisi käsitellä
Pakenemisvälimatka ja kriittiset välimatkat koirilla
Koirasudet


LAUANTAI

Pentujen kehitys:

Koiran kehityksessä kolme osa-aluetta ovat yhtä tärkeitä;
genetiikka, aika ennen 3kk ja aika sen jälkeen kuolemaan.
Nartun stressi siirtyy pentuihin jo siinä vaiheessa kun ne ovat kohdussa, emän tiineys ja pentujenhoitoaika tulevat olla rauhallisia. Pentuja tulee sosiaalistaa ja aktivoida 3 viikosta eteenpäin; uusia asioita lisätään joka päivä: lämpötilan muutosta, hajuja, makuja jne. Sanomalehdin vuorattu pentulaatikko on liian virikkeetön koiralle, joka tulee asumaan ihmisen kotona. Pennut tarvitsevat aikaa ja ennenkaikkea tilaa (motorinen kehitys); ei haittaa vaikka pelästyisivät jotain kunhan voittavat pelkonsa. Joka viikko lisätään jotain uutta huomioiden pentujen kehitysvaihe. Sudenpennut lähtevät tutkimaan pesäluolan edustaa 6-8 vk iässä, mutta eivät halua eroon laumasta. Tärkeää, että pennut oppivat sosiaalista käyttäytymistä omalta emältä ja mahd. joltakin muulta vanhemmalta koiralta.

Uutta: mitä kaikkea pentujen maailmaan pitää tuoda ja missä kehitysvaiheessa ja missä iässä pennut olisi hyvä luovuttaa; jos kasvattajalla hyvät olosuhteet, jopa paremmat kuin uudessa kodissa (juuri näitä opettavaisia aikuisia koiria, älyllisiä mahdollisuuksia ja tasapainon/motoriikan kehitysmahdollisuuksia niin luovutusikä 9vk. Jos paremman työn pystyy tekemään kotona niin 7vk. Jos ihan p*a paikka niin älä ota pentua ollenkaan, sillä emän stressi vaikuttaa huomattavasti koiran myöhempään käytökseen.)
-> Pentujen sosiaalistamisesta.


Koirien kieli:

Näistä eleistä käytiin läpi mm. dominoiva uhittelu, epävarma uhittelu, alistuva, tervehtimisseremoniat, rauhoittelevat eleet, ihmisen elekieli, susien omalaatuiset piirteet, kuonon pureminen, selättäminen, toisen päälle istuminen, korkeuseron vaikutus tilanteeseen, dominoiva koira, eristäminen, suualue, pelko, ihmisen vaikutus viestintään esim. tuen antaminen tahallisesti ja tahattomasti, itsevarma koira, stressi ja leikkiinkutsu.

Uutta mm. jopa alfat tervehtivät toisia nuolemalla. Ylemmät voivat kutsua leikkiin nuorempia, luottavainen eläin voi mennä selälleen ja paljastaa arat paikkansa (ihminen ei ikinä saa selättää koiraa!), kipu muuttaa käytöstä, kuonopanta toimii voimakkaana dominoivana eleenä, dominanssi pätee kun eläimet tuntevat toisensa, ei esim. puistossa tavatessa ventovieraita koiria vaan silloin eläimet käyttävät samoja eleitä leikinomaiseen kommunikointiin.
- Kun eläimet/ihminen tuntevat toisensa hyvin ne eivät tulkitse koko aika eleitä antaen niille merkityksiä, koska molemmat luottavat toisiinsa ja esim. selälle meneminen, koiran päältä paijaaminen eivät ole ongelma.
- Korkealla havaintopaikalle hakeutuminen on dominoiva ele: arkaa koiraa voisi tietoisesti nostaa kouluttamalla koiraa korkeammalla alustalla kun taas dominoivan koiran ei tarvitse päästä sohville/sänkyyn.
- Koirat voivat mieltää eristämisen rankaisuna myös silloin kun ne jäävät yksin.
- Pahinta rangaista koiraansa ihmisen suualueen nuolemisesta, koska puutumme silloin toivottuun käytökseen = koirahan alistuu eikä tee väärin vaan toivotusti nuolemalla meitä.
- Pelokas koira ei voi oppia, vrt. susien kouluttaminen. (perusvietit)
- Koirat saavat tukea ihmiseltä uhkailuunsa dominansssiin tai epävarmuuteen.
- Itsevarma koira on sopeutuva koira joka selviää tappelematta tilanteista.
- Cockerspanieli voi toimia susilauman johtajana, koska koirien luonteesta on jalostettu pois arkuutta, pidättyväisyyttä, valppautta yms jolloin koira susien silmissä on ilmiömäisen vahva pelkällä olemassaolollaan.
- Stressi, esimerkkinä bordercollie. Koira joka osaa jo jotain hyvin, esim. saalistaa lelua; sellaista ei tehdä ylettömästi, koska se ominaisuus ei mihinkään katoa koiran päästä. Stressaantuvaa koiraa ei saa kiihottaa vaan rauhoittaa. Tehdä rauhallisia harjoitteita. Tavoite tasapainoilla oikean stressimäärän kanssa minkä koira kestää.
- Leikkiinkutsu voi ilmetä myös uhkaavassa tilanteessa. (FFFF-malli)


SUNNUNTAI

Perusvaistot/vietit:

1. Eloonjääminen
2. Ruoanhankinta
3. Reviirikäyttäytyminen
4. Lisääntyminen/laumakäyttäytyminen

Koiran käytös pohjaa aina johonkin näistä. Vietit ovat tavallaan arvojärjestyksessä, esim. saako paukkuaran sängynalta uuden vuoden yönä (koira toimii ykkösellä eli eloonjäämisvietilla) 2., 3. tai 4. avulla? Ei.


Laumajärjestys on monimutkaisempi mitä on luultu:

Koirilla laumajärjestystä olisi parhainta kuva sisäkkäisten ympyröiden avulla eikä portaina tai pyramidina, koska sosiaalinen rakenne ja sosiaalisen tilanteen muuttuminen on monimutkaisempaa mitä on luultu.

Sisimmäisessä ympyrässä ovat alfa pari ja mahdolliset pennut. Muut eli betat ja omegat (kreik.aakkosten vika kirjain omega, pahnanpohjimmainen) sijoittuvat ympyröille eri tavoin (ikä ei ole välttämättä määräävä tekijä hierarkiassa) ja omegat ympyröiden ulkopuolelle (siis laumajärjestyksen) vaikka silti ovat jossain määrin laumaa. Betoja voivat olla esim. aikaisemmat pennut. Kaikki hankkivat ruokaa pennuille. Tehtävät jakautuvat muuten osaamistason mukaan. Parhaat lähtevät metsälle (monesti alfat ovat huippuasemassa siksi, että ovat hyviä ja muut kunnioittavat) ja omegat hoitavat sen aikaa pennut. Omegat oleilevat lauman keskiössä muiden ollessa metsällä. Kun metsästys päättyy niin kaikki palaavat entisiin asemiinsa, vaikka metsästyksessä tilanne on toiminut osaamistason mukaan ja omegat ovat olleet lauman keskiössä tärkeässä roolissa. Koirasi ei siis dominoi sinua jäljestysharjoituksessa vaan laumassa hyvänenäiset jäljittävät!


Susi/koira/ihmislaumajärjestykset:

Susien laumajärjestys tarkempi mitä koirien, koska susien on pärjättävä luonnossa. Mihinkään ylimääräiseen venkoiluun ei ole varaa.

Sukupuolilla on oma laumajärjestys, eivätkä sukupuoliryhmät puutu toistensa järjestyksiin. Ihminen on tästä systeemistä ihan omalla tasollaan eikä missään välissä, koska ihminen on eri laji. Emme siis tiedä millaisina koirat näkevät lapset (itseään alempina vai ylempinä).


Rauhallisuus ja rutiinit ovat avainsana laumassa:

Tappeleva laumanjohtaja nähdään epävarmana ja epäluotettavana. Rutiinit tulevat esiin esim. ulkoilussa ja ruokinnassa. Ihminen on sikäli koiranlauman johtaja, että se hallitsee resursseja: ruokaa ja leluja. Ihminen hallitsee kaikkia voimavaroja, eikä sekoitu laumaan vaan on sen yläpuolella. Ihminen voi pyytää koirilta istumista+kontaktia ennen ruokailua, mutta muistaen että alfakoira kannattaa ruokkia aina ensin.
Ihminen hallitsee ovea ja pyytää esim. nimeltä koiran tassunpyyhintään. Kuitenkaan ihmisen ei tarvitse kulkea ovista ensin kukkoillakseen koiralleen, sillä sellainen on monesti vain opetettu temppu.
- Tällaiset asiat on huomioitava kun on oikeasti koiralauma, sillä ihminen ei saa inhimillistäen tukea väärää yksilöä laumassa tai tapella koirien kanssa, koska johto ei tappele. Johtoasemassa oleva on itsevarma. Jos nuori koira haluaa johtajaksi ja vanha väistyy, ihmisen on tuettava nuorta koiraa, eikä tukahduttaa näitä pyrkimyksiä. Yleensä tappelut johtuvat kun keskijohto selvittää välejään, koska ihminen on mahdollisesti suosinut väärää koiraa. Ihminen kontrolloi leluja ja ruokaa, jotka voivat aiheuttaa muuten kiistaa. Aina alfa ei syö ensin, esim. seminarissa esitetyssä susilaumavideossa pennut ja nälkäisimmät laumanjäsenet söivät ensin!

- Koirilla enemmän aggressiota ja "vapaa-aikaa", koska ne eivät tee mitään eloonjäämisensä eteen. Susilla ei ole aikaa tai resursseja koko ajan tapella. Naaraat voivat tapella kuolemaansa asti. Samaa voi tapahtua vieraan lauman alueelle tuleville, ne voidaan tappaa jos saadaan kiinni. Huomioita koirien riittävät tilat ja aktivoiva aivotyöskentely, jotta koirilla ei ole aikaa/resursseja tapella.

- Laumajärjestykselle erittäin herkkiä tilanteita ovat hormonalliset muutokset, juoksut, kantoajat, synnytykset, valeraskaudet..lisäävät naaraiden välisiä tappeluita. Joskus ennaltaehkäisy on paras vaihtoehto, eli leikataan joku laumasta, pidetään eri tiloissa etc. Herkissä hormonaalisissa tilanteissa laumaan ei myöskään pidä tutustuttaa uusia jäseniä, koska aggressio on pinnassa.


Aggressio:

Johtui luennoitsijan mukaan sairaudesta, pelosta tai sosiaalistamisen puutteesta (koirille on myös jalostuksella saatu erilaisia käyttötarkoituksia). Jos koiraa halutaan kouluttaa tällä alueella esim. tulemaan toimeen toisten koirien kanssa/kävelemään rähjäämättä hihnassa niin rauhallinen tutustuminen on avainsana. Videolla oli kaksi esimerkkiä. Toisessa esimerkissä rähjäävä saksanpaimenkoira lähestyy rähjäävää labradorinnoutajaa ja molemmille annetaan riittävä pakote ja kehutaan kun ne rauhoittuvat. Tällä koulutustavalla päästään myös tuloksiin.
Toinen esimerkki oli rhodesiankoira, joka oli aggressiivinen. Sen ympärillä kävelytettiin reagoimattomia koiria ja annettiin rhodesian rähjätä, koirat eivät väistäneet/poistuneet/tai niitä ei hiljennetty. Odotettiin vain että rhodesia lopettaisi. Vastoin kun yleensä luullaan, silloin ei palkita rähinästä vaan oma-aloitteisesta rentoutumisesta. Koira oppii sammuttavan toiminnan avulla ettei aggre yksinkertaisesti johda mihinkään. Sitten kun koira rentoutui vaihdettiin kiertävää koiraa. (Vähän sama kuin purevan koiran koulutus FFFF-mallissa)
- Rentoutuvista eleistä palkitaan esim. hyväilyllä ja makupalalla. Tavoite opettaa ettei koira pääse aggressiolla päämääräänsä (toiminnan sammuttaminen) ihminen ei osoita että räyhääminen/pureminen vaikuttaisi/sattuisi.
- Koiratarhan pitäisi olla pyöreäreunainen, sillä laumassa on aina omegoita eli pahnanpohjimmaisia, jotka muut voivat muuten ahdistaa nurkkaan.
- Stressitaso pidettävä mahdollisimman alhaalla esim. kouluttamalla (osassa susitarhoja aktivoidaan susia opettamalla namilla temppuja) koska silloin ne väsyvät henkisesti, eivätkä jaksa kiusata toisiaan.
- Tarkkaile koiriasi kuin luontofilmiä: ennen susipuiston viereistä tietä saivat ihmiset ratsastaa (sudet aktivoituivat saalistamaan ja aita esti hyökkäyksen). 4 min ratsukoiden menosta omega sai aina kyytiä. Mieti tätä asiaa kiihottaessasi koiriasi, koska jonnekin se stressitila purkautuu.
- Oikeasti dominoivan koiran ei tarvitse olla aggressivinen, koska se on muutenkin vaikuttava näky.


FFFF-malli:

Miten eläin voi toimia vaikeassa tilanteessa?
Fight, Flight, Freeze tai Fool around (=vapaa suomennos: tapella, paeta, jähmettyä tai hölmöillä)

Avainsana kriittinen etäisyys ja kriittinen pakoetäisyys. Voimakas villeillä eläimillä, mutta käyttökelpoinen pitää mielessä pelokkaan, aran, ennestään tuntemattoman ja oudon eläimen kanssa. Huomioitava varsinkin kaupungissa koirien ollessa hihnassa/aitauksessa (ohita siksi vastaantulevat koirat riittävän etäisyyden päästä ja pidä koira itsesi ja penkan välissä!), koska silloin estämme koiralta pakenemisen, rauhoittavat signaalit ja jähmettymisen. Koiralle jää vaihtoehdoista hyökkäys jäljelle. Muista aina, että anna eläimen lähestyä sinua, aina. Älä mene eläimen kriittiselle etäisyydelle, koska et tiedä mikä se juuri kys. eläimellä on. (Älä tämän takia laske "kilttiä" koiraasi ilman lupaa toisten luo, koska et tiedä mikä on vastaantulijan kriittinen etäisyys!) Pahimmassa tapauksessa villien eläinten kanssa kuolet, koska ne eivät anna montaa mahdollisuutta. (Tiikeri-esimerkki)

Purevan koiran kanssa muista, ettei eläin halua tulla luoksesi puremaan kun olet tarpeeksi kaukana ja koska eläin on varuillaan niin se puree lähimpään kohteeseen. Jos siis haluat muuttaa koiran käytöstä ja sinun täytyy lähestyä sitä: (jos siis käyttäytymistä halutaan muuttaa kaivamalla se esiin) Pidä mukana esim. tikkua "kätenäsi", jolloin eläimen tähdätessä annat sen purra lähimpään kohteeseen mihin se yltää eli tikkuun. Eläin hämääntyy tästä, koska se luuli saavansa sinut pois puremalla ja näytät siltä, ettei pureminen sattunut etkä peräänny. Fiksu eläin ei kokeile samaa uudestaan, koska se ei auttanut (sammuttava toiminto). Tässä koiran ahaa-tilanteessa ihminen kaivaa ruokaa, maata, lelua ja antaa rauhoittavia signaaleja ja koiran käyttäytymismalli muuttuu täysin. Koira voi säästyä lopetuspiikiltä.


Koirasudet:

Eivät sovellu lemmikeiksi, liian paljon susimaisia piirteitä. Pitää miettiä onko eettistä edes teettää, sillä susi on jo villieläin, eikä tarvita toista.

- Jaotellaan susimäärältään high, mid ja low content. Low content:it voivat hyvissä oloissa=usein tarha ja samat toimenpiteet mitä susitarhassa elää onnellisina. Susilla tietyt värit, korvat, nenäväri (musta) ja hännät. Monet koirasusien myyjät ovat oikeasti risteyttäneet esim. malamuutin ja saksanpaimenkoiran, kun katsoo kuvia näistä koirasusista niin eron osaa harjaantunut silmä havaita. Musta susi esim. harmaantuu aina ja valkea susi tummuu. Sudella on musta kirsu ja pienet ulokkeet, esim. korvat, ettei lämmönhukka olisi liian suuri.
- Oikea ruokinta äärimmäisen tärkeää ja yhdistelmät, jotka eivät ole sisäsiittoisia. Muuten koirasusille voi tulla purentavikoja (valokuva) ja aivot kehittyvät huonosti (on vaikeaa saada juuri toivotut asiat periytymään).
- Susikoirarodut vielä menettelevät koirina jotenkuten, mutta niilläkin ujo ja pidättyväinen luonne.


Jotain huomioita loppukysymyksistä:

- Susille saattaa tulla koiramainen hännänkanto, kun ne ahtaissa aitauksissa joutuvat kommunikoimaan "voimakkaammin", koska etäisyys ei enää ole merkittävässä roolissa, joten sudet joutuvat lisäämään näkyvää viestintää, koska eivät pysty väistämään tilanteissa. (Tätä voi sitten pohtia miten käy kun koiran vie koirapuistoon, kun sillä näkee kaikenmaailman eleitä siellä.)
- Lampaiden syömiseen luennoitsija sanoi, että susi on uhanalainen ja sen elintila luonnossa on pienentynyt. Lampaita ei saisi unohtaa laitumelle vaan vahtia niitä. Luonnon kanssa pitäisi pystyä elämään sopusoinnussa, sillä sen minkä menetämme, ei koskaan palaa takaisin. (Ratkaisu voisi olla laumanvartijakoirat, koska ne ovat jalostuksessa saatu mahdollisimman ilmeettömiksi=susikaan ei pysty tulkitsemaan, ei uskalla lähestyä.)
- Low-määräinen koirasusi * siperianhusky=yhdistelmät ehkä parantavat koirien vaistoja, mutta eivät suoranaisesti paranna vetokykyä, koska susi pyrkii aina toimimaan mahdollisimman vähällä vaivalla säästääkseen energiaa eloonjäämiseen. Ja koska susi ei ole erikoistunut johonkin tiettyyn toimintaan, koirarotujen ollessa spesialisteja.
- Aggression käyttö suojelukoirien koulutuksessa: Joskus koiralta toivotaan eri käyttäytymistä ja aggressiivisuutta. Hyvin diplomaattinen vastaus kokonaisuudessaan.